Relax

This sounds like fun so my answer to where I would go, well now when there´s almost no daylight here I think I would love to get to some place warm and nice. Some island far far away where I would just lay on a beach all day long not worrying this stupid cold.

Giant Panda

I’ll be a little selfish on this since my answer to the one who got away is me as a child. The one who dreamt more than I ever do, or have time, the one who got crazy ideas, who used her imagination to play and to create worlds. The one who played and laughted loudly. The one who talked to animals and wanted sometimes to be one. I hope I haven’t totally lost her, because I miss her. Mostly during my year at the university when everything gets so important, busy and hectic and serious that even little drops of childhood imagination and creativity would brighten my day and change how I look at things we do everyday and how I spend my time.

Vastaukseni on vähän itsekäs koska lapsuuteni minä on se, joka on päässyt karkaamaan minulta. Se, joka unelmoi ja haaveili enemmän kuin mihin minulla on koskaan aikaan, se joka keksi hullunhauskoja ideoita, se joka käytti mielikuvitustaan leikeissään ja luodessaan maailmoja. Se joka, leikki ja nauroi äänekkäästi. Se joka, puhui eläimille ja toivoi joskus olevansa jokin niistä. Toivon mukaan en ole täysin kadottanut lapsuuteni minää, koska ikävöin sitä. Ikävöin erityisesti niin aikoina kun yliopisto-opiskelu muuttuu vuoden aikana niin tärkeäksi, aikani täyttäväksi ja vakavaksi, että jo murto-osa siitä lapsuuden aikaisesta ilosta muuttaisi näkökantaa ja piristäisi päivää.